5.10.2023 klo 17.00–18.00 Hyvää työtä aivojen näkökulmasta - kuormituksen ja palautumisen suhde, Minna Huotilainen, aivotutkija, professori, Helsingin yliopisto
Minna Huotilainen on innostunut soveltamaan neurotieteen uusimpia tutkimustuloksia työelämän kehittämiseen. Hän opettaa meidät ajattelemaan kalleinta pääomaamme eli aivojamme, kun teemme työhön liittyviä päätöksiä. Hyvin suunniteltu työ ei kuormita aivoja turhaan, vaan on tehokasta ja sujuvaa ja sisältää joka päivä myös palautumisen elementtejä.
10.10.2023 klo 15.00–16.00 Psykososiaalinen kuormittuminen -yksilöllistä ja yhteisöllistä, Päivi Rauramo, TtM, johtava asiantuntija, Työturvallisuuskeskus
Työturvallisuuslain 1.6. voimaan tullut muutos edellyttää, että työnantajan tulee ottaa huomioon entistä perusteellisemmin osana vaarojen arviointia sekä työn fyysiset kuormitustekijät että työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät eli psykososiaaliset työympäristöön liittyvät työolotekijät. Myös ikääntymistä sekä muita henkilökohtaisia edellytyksiä korostetaan lakiuudistuksessa. Nyt on aika pohtia yhdessä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa apteekkien työssä ja työympäristöissä.
17.10.2023 klo 16.00–17.00 Fyysinen työkuormitus ja siitä palautuminen, Kristian Turklin, työfysioterapeutti, Kesko Oy
Työkuormitus syntyy siitä, että työntekijä käyttää sekä fyysisiä että psyykkisiä toimintojaan ja voimavarojaan työn vaatimissa prosesseissa. Työkuormitus on tietyssä määrin hyväksi ihmisille, mutta tärkeää on löytää työkuormitukselle ja siitä palautumiselle sopiva tasapaino.
7.11.2023 klo 15.00–16.00 Kehityskeskustelu työsuojelun näkökulmasta, Päivi Rauramo, TtM, johtava asiantuntija Työturvallisuuskeskus
Työnantajan yleistä velvollisuutta huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä täsmennetään Työturvallisuuslain tuoreessa uudistuksessa. Työnantajan on otettava huomioon, että työntekijän henkilökohtaiset edellytykset voivat vaatia yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä. Muutoksella selkeytetään sitä, että yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet eivät aina ole riittäviä yksittäisen työntekijän turvallisuuden ja terveyden varmistamiseksi. Hyvin toteutetut kehityskeskustelut ovat yksi hyvä keino toteuttaa tätä nyt entisestään korostuvaa työnantajan huolehtimisvelvoitetta ennakoivasti. Tästä syystä nyt on hyvä hetki miettiä, miten kehityskeskustelukäytäntöjä voisi uudistaa niin, että niillä aidosti voitaisiin parantaa työhyvinvointia työpaikalla.